please leave your contact details

We'll be in touch!

Thank you! Your submission has been received!

Oops! Something went wrong while submitting the form

Blog

Maakuntien osallisuusvalmistelu ei ollut turhaa

Maakuntien osallisuusvalmistelu ei ollut turhaa

23/1/19

Kuten tunnettua, Sote-uudistuksen valmistelu keskeytyi perjantaina 8.3.2019 klo. 9.38, jolloin Valtioneuvoston kanslia tiedotti pääministeri Sipilän pyytävän Tasavallan Presidentiltä eroa hallitukselleen. Sote-uudistus olisi toki kaatunut reilua varttia myöhemmin puhemiesneuvoston tiedotustilaisuudessa perustuslaillisiin ongelmiin, mutta nyt hallituksen tiimalasista loppui hiekka ensin.

Hallituksen eroaminen ja soten kaatuminen aloittivat keskustelun siitä, miten kunnat järjestävät sote-palveluiden tuotannon odottaessaan seuraavan hallituksen seuraavaa uudistusta. Uudistuksen tarve hoidontarpeen kasvuineen ja rahoituksen riittämättömyys kun eivät kaatuneet mihinkään viime perjantaina. Tapahtumien jälkikeskustelussa on korostunut kaksi mielenkiintoista väitettä, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Maakuntien muutosjohtajat ovat ennustaneet useissa haastatteluissa, että muuttunut tilanne yhdistettynä ennusteita nopeampaan väestömuutokseen voi johtaa nopeisiin kuntaliitoksiin. Viimeiset kuusi vuotta keskusteluista poissa pysynyt termi tekee paluun täysin muuttuneeseen tilanteeseen. Kuntaliitokset, osittaisena ratkaisuna sotekriisiin on epälooginen, sillä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton pian päättyvä Tulevaisuuden kunta-hanke on aikaansaanut kuntien uudistumisen aallon. Kunnat ovat osin uuden kuntalain, osin omaehtoisesti, keksineet kunnat ja niiden ideat uudestaan. Tähän liittyy myös maaliskuun alussa päättynyt Digikuntakokeilu, jolla pilotointiin ja innovoitiin uusia digitaalisia toimitapoja koko kuntasektorille kumppanuusmallilla.

Jos kuntaliitoksia siis tulee soten järjestämisratkaisuna, liitoksessa aletaan yhdistämään myös kahta tai useampaa uutta kuntaidentiteettiä, digitaalista toimintakulttuuria, strategioita ja niiden tavoiteohjelmia. Arvioni on, että tämä työ ei itseasiassa ole yhtään sen helpompaa kuin PARAS-hankkeen kuntaliitosneuvottelut, vaikka nyt tietoa on tunnetta enemmän pöydillä.

Toinen väite, joka on esiintynyt viimeisen viikon aikana julkisuudessa, liittyy maakuntien muutosorganisaatioiden tekemän työn jatkohyödyntämiseen. ”Valmistelutyö ei ole mennyt hukkaan, valtaosaa siitä voidaan hyödyntää” on väite, jonka totuusarvo selviää vasta tulevina vuosina. Mutta totta on, että ensimmäistä kertaa julkinen sektori on miettinyt mitä on asukkaiden osallisuus julkiseen valtaan, ja miten se voidaan järjestää. Tätä työtä ovat maakunnissa tehneet osa-aikaisesti tai täyspäiväisesti asiantuntijat, joilla on päävirka kunnissa. Maakuntien osallisuussuunnitelmat ja suunnitelmat osallisuusohjelmista ja kerättävän datan hyödyntämisestä ovat papereita julkisen vallan ja demokratian legimiteetin ja kansanvaltaisuuden lisäämiseen. Se, toteutuvatko ohjelmat, uudet tavat osallistaa asukkaita itseään koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen, maakunnan vai kunnan tasolla ei ole merkittävää asukkaalle itselleen. Ja mikä parasta, osallisuusohjelmat ja niiden toimeenpano-ohjelmat, hankesuunnitelmat ja markkinakartoitukset ovat olleet pääsääntöisesti jo puolisen vuotta valmiina, odottaen vain toimeenpanon aloittamista! Lisäksi kuntien palvelukseen palaa nyt viranhaltijoita, joille on kertynyt hiljaista osaamista ja uusia tapoja hahmottaa osallisuuden monimutkaista kenttää, joka kuntien tulee osata hyödyntää.

Yksiselitteistä ohjetta siihen, mitä kuntien tässä tilanteessa tulisi tehdä, ei ole olemassa. Varmaa on vain se, että Sote-uudistus tulee valmiiksi ja voimaan joskus, eikä mikään malli tule pyyhkimään kuntia Suomen kartalta. Tilanteessa, jossa valtiotason julkinen hallinto on käymistilassa ja maakuntataso on (elävänä) haudattu, on vastuu kaikesta taas kunnilla. Asukkaiden kuuntelemisen, viestimisen ja osallistamisen tärkeyttä tuskin kukaan kiistää, nyt etsitään rohkeita kuntia, jotka lähtevät toteuttamaan valmiina olevista malleista ja papereista sitä. Digitaalisesti.

TeemuLaunio,
Sales/Business & Development Manager

*Kirjoittaja on kolmekymppinen kahden maakunnan ja kunnan osa-aikainen kesäasukas joka käyttää toisessa mökkikunnassaan mobiiliaplikaatiota.

 

Lue siitä, miten Porvoo loi asukkaille mobiiliyhteisön ja osallistamisenkanavan.

...

Learn more
lisää blogissamme

Osallistamisen monet kasvot

Osallistaminen on kautta aikain näyttäytynyt monella eri tavalla. Eri ihmisille eri aikakausina ja eri yhteisöille aina antiikin kreikkalaisista tuhansia vuosia sitten nykyajan moderneihin kaupunkiyhteisöihin.

The Changing Face of Community Engagement

Community engagement has meant many different things, to many different people, in many different eras, from the Athenians 2,500 years ago to our own cities today.

Seinäjoen Rinki-osallistumissovellus on julkaistu!

Seinäjoki julkaisi oman osallistumissovelluksensa Ringin, elokuussa 2017.