please leave your contact details

We'll be in touch!

Thank you! Your submission has been received!

Oops! Something went wrong while submitting the form

Blog

Minkä kokoinen kuntayhteisösi on?

Minkä kokoinen kuntayhteisösi on?

25/2/19

Uusi kuntalaki tuli voimaan kokonaisuudessaan 1.6.2017 kuntavaalien jälkeen. Laki ohjasi kunnat keksimään itsensä ja identiteettinsä uusiksi kuntastrategian kautta. Niinpä monet kunnat ja niiden valtuustot ovat pohtineet tulevaisuuden kunta teeman alla kunnan tavoitteita, identiteettiä, viestinnän ja kuntademokratian uusia avauksia tehdessään strategiaa, joista suurin osa tuli voimaan 1.1.2018 alkaen.

Uutena tai uudella tavalla lakiin tuli maininta osallisuudesta (§22) ja sen edistämisestä. Hyvin tyypillinen osallisuuden huomiointi kunnan strategiassa näyttää tältä:

” Haluamme vahvistaa kuntalaisten kuntalaisvaikuttamista ja -osallistamista. Laadimme yhdessä sidosryhmien kanssa kuntalaisvaikuttamisen toimintamallin, jota toteutetaan ennakkoluulottomasti. Yhteisöllisyyttä vahvistamme luomalla vuorovaikutuksen paikkoja sekä olemma läsnä sosiaalisen median kanavissa aktiivisesti viestien”

Kuntien strategisten tavoitteiden, päämäärien, ohjelmien ja mittauskeinojen moninaisuus iskee kasvoilleni päivittäin lukiessani kuntastrategioita. Väitän, että hyvin harva kunta hahmottaa strategiassaan kuntayhteisönsä kokoa ja sen moninaisuutta.

Ketkä kaikki ovat kuntayhteisön potentiaalisia jäseniä?

Kuntayhteisön perusluku ovat tietenkin asukkaat. Suomen 311 kunnan mediaani on Tammelan kunta Kanta-Hämeessä, joka on väestöltään 156. suurin kunta. Tammelassa asui 31.12.2018 6071 asukasta, jolloin puolet Suomen kunnista on sitä suurempia ja toinen puoli Tammelaa pienempiä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikajaksona Tammelan poismuutto on vaihdellut 20- 60 hengen tasolla vuosittain. Tämä opintojen, työn tai rakkauden takia pois lähtevät muodostavat laskukaavan toisen muuttujan eli potentiaaliset paluumuuttajat. Vuosikymmenessä tämä joukko on n. 400 hengen kokoinen ja kuntayhteisölle yhteys tähän ryhmään on elintärkeä elinvoimakysymys. Miten tavoitat korkeakouluopiskelijat, jotka käyvät kotonaan ja saattaisivat kaivata kesätöitä ja harjoittelupaikkoja? Entä miten tavoitat ne vuosikymmeniä sitten poismuuttaneet, jotka voisivat palata kotiin työuran jälkeen?

Seuraavaksi tulee arvioida kunnan alueella elinvoimaa tuottavien ryhmien koko. Näitä ovat kunnan alueella työssäkäyvät,jotka käyttävät kunnan alueella olevia palveluita ja ovat kunnan potentiaalisia uusia asukkaita. Yritykset ovat kiinteä osa kuntayhteisöä. Mitä paremmin kunta ymmärtää ja kuuntelee yrittäjiään, sitä paremmat edellytykset sillä on. Esimerkkinä toimivassa Tammelan kunnassa toimii jopa 620 eri kokoista yritystä! Kolmas vaikeasti laskettava osatekijä on kunnan yhteisöjäsenet eli yhdistykset, urheiluseurat ja järjestöt, jotka käyttävät kunnan tiloja, tuottavat palveluita kumppanina ja luovat sen elinvoiman ja hyvän elämän kunnan alueelle.  Tammelassa voi arvioida olevan noin kaksi sataa erilaista ry.tä, joista kunnan sivuille on listattu noin kolmekymmentä.

Viimeinen yhteenlaskun osa yhteisöä on kunnan kannalta todella tärkeä ja todella heikosti sitoutettu. Puhun tietenkin kesäasukkaista, joiden merkityksestä kirjoitin jo aiemmassa blogissani. Tammelassa vapaa-ajan asuntoja on Tilastokeskuksen mukaan 3331 kappaletta, joka on 37. eniten Suomen kunnista. Mökkien määrä voidaan kertoa vähintään kolmella hengellä, jotta saadaan työluku kunnan alueella vapaa-aikaa joskus viettävien määrästä.

Tällä laskutavalla mediaanikunta Tammelan kuntayhteisön kooksi saadaan noin 17 200 kuntalaista, kesäasukasta, yrittäjää, yhdistysaktiivia ja potenttialista muuttajaa tai paluumuuttajaa. Osa heistä lukeutuu kahteen tai useampaan ryhmään, mutta se ei vaikuta kokonaiskuvaan. Tammelan kuntayhteisön voidaan laskea olevan kolminkertainen kunnan väestömäärään nähden. He jakautuvat useisiin pienempiin kohderyhmiin, joita tulisi osallistaa ja antaa heille vaikutuskanava kunnan päätöksentekoon ja toimintaan myös vaalien välillä.

Miten kunta voi kohdentaa tavoittavaa viestintää ja markkinointia pienemmille kohderyhmille? Kuinka saada palautetta ja kehitysideoita tai kuinka osallistaa heitä kysymällä moninaisia kysymyksiä ajassa, jossa asukasraadit, kuntalaisaloitteet, mökkiläisneuvostot ja kuntalaistapaamiset eivät ole enää vetovoimaisia?

Me Future Dialogilla uskomme kunnan näköiseen mobiiliapplikaatioihin, jonka sisältöä jokainen käyttäjä voi muokata mieleisekseen. Kun työikäisestä väestöstä 93% kantaa älypuhelinta mukanaan ja kaikki ikäryhmät käyttävät ensisijaisesti nettiä matkapuhelimellaan uskomme olevamme oikealla tiellä kuntien digitalisaation ja osallisuuden kohtauspisteessä.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan

https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat

https://www.stat.fi/til/vaenn/2004/vaenn_2004_2004-09-20_tau_002.html

https://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tau_010_fi.html

...

Learn more
lisää blogissamme

Osallistamisen monet kasvot

Osallistaminen on kautta aikain näyttäytynyt monella eri tavalla. Eri ihmisille eri aikakausina ja eri yhteisöille aina antiikin kreikkalaisista tuhansia vuosia sitten nykyajan moderneihin kaupunkiyhteisöihin.

The Changing Face of Community Engagement

Community engagement has meant many different things, to many different people, in many different eras, from the Athenians 2,500 years ago to our own cities today.

Seinäjoen Rinki-osallistumissovellus on julkaistu!

Seinäjoki julkaisi oman osallistumissovelluksensa Ringin, elokuussa 2017.